Vuosikokouksessa kesällä 2005 Oijärvellä heräteltiin henkiin tunnuksien hankkimista sukuseuralle. Ainoa muistoesine oli Jouko Liukkosen hallussa oleva puukuppi, joka on joko Taneli Vilhelmin, tai Kustaan peruja. “Tällainen perinne-esine voisi toimia seuran tunnuksen mallina ja seuralla voisi olla oma pinssi.”

Vuosikokous antoi hallituksen tehtäväksi tunnuksen hankkimisen. Tunnuksen toivottiin olevan valmis tulevassa sukujuhlassa 2007 Pudasjärvellä.

Kesällä 2006 Seija Pertun kotona pidetyssä hallituksen kokouksessa hallitus keskusteli asiasta ja päätti sukutunnuksen hankinnasta. Sukujuhlan valmisteluja ja vastuualueita jaettaessa, sain tehtäväkseni selvitellä pinssin mallia ja mahdollisuuksia sukutunnukseksi.

Esille nousi pelkkä G kirjain, joka olisi mahdollisesti jokin vanhoista kirjasintyypeistä. Siten tuli selattua eri kirjasin tyyppejä ja näin mukana olevat eri kirjasintyypit toimitin hallituksen ja varapuheenjohtaja Jouko Liukkosen nähtäväksi. Katselmuksessa nousi esille tunnukseen lisäksi Kuikkalammilla olevat tasalatvaiset kuuset symbolisoimaan kahta eri sukuhaaraa sukuseurassa.

Tunnus oli siten ajatuksena valmis, nyt tarvittiin vain toteutus. Tunnuksen tekijäksi valittiin Kulta-Ville Pieksämäeltä. Kun graafista piirrosta ei ollut lähetin sinne tulostetun G-kirjaimen, Juuret Vilhelästä julkaisun kannen ja sanallisen kuvauksen millaisen kuvittelimme tunnuksen olevan valmiina.

Neljä eri kertaa mallia on katsottu hallituksien kokouksissa ja olen välittänyt tietoja valmistajalle toiveista millaiseksi se halutaan. Viimeisen kerran 31. toukokuuta 2007 kokouksessa hallitus hyväksyi sen pienin teknisin korjauksin yksimielisesti.

Sukujuhlan järjestelyistä ei tämä tehtäväni välttämättä ollut niitä helpoimpia, mutta mielenkiintoinen se kyllä oli. Nyt sitten tämä henkien tuote on kaikkien nähtävänä ja saatavilla.

Merkkiä on tilattu hopeisena 150 kappaletta ja kullattuna 30 kappaletta. Hopeista merkkiä voi kukin seuran jäsen ostaa itselleen ja kultaista merkkiä tullaan jakamaan huomionosoituksena sukuseuran jäsenille.

Toivottavasti seuran jäsenet tuntevat merkin omakseen, ostavat sen itselleen ja lahjoittavat merkkiä edelleen seuran jäsenille.