Etusivulle Home Page | Grahnilaisten
Joroisten retki 2008
Teksti Jaakko Jurvansuu
|
Päivitetty 07.08.2011 |
Grahn sukuseura ry
järjesti jäsenilleen linja-autoretken Suomen sodan aikaisille
taistelupaikoille Iisalmen Koljonvirralle ja Joroisiin, jossa sukumme pudasjärveläinen
kantaisä ruotusotilas Olof Johaninpoika Grahn, alkujaan Lehtola, kaatui
tai jäi vangiksi 200 vuotta sitten kesäkuun 14. päivänä
1808 n.s. Joroisten kahakassa. Olof oli 5. prikaatin (Sandels) Pohjanmaan
rykmentin Kemin komppanian sotilas. Hänet on mahdollisesti haudattu
Joroisten Häyrilän kylän Kalmaniemeen yhdessä kaatuneiden
venäläisten sotilaiden kanssa.
Leo Hirvasniemen linja-auto lähti Kuivaniemen Oijärveltä ja ajoi Oulun, Pudasjärven ja Kajaanin kautta Iisalmen Koljonvirralle, jossa pysähdyttiin lounaalle ja tutustuttiin Suomen sodan taistelupaikkoihin ja muistomerkkeihin. Koljonvirrallahan kunnostautuivat J.L. Runebergin runon sankarit eversti Johan August Sandels ja sotilas Sven Tuuva. Meille näytettiin tilauksesta Koljonvirta 1808 multimediaesitys taistelusta. Koljonvirralla sijaitsee myös kirjailija Juhani Ahon kotipappila, johon tutustuttiin vain pihalta käsin. Koljonvirralta matkamme jatkui Leppävirran kautta Heinävedellä sijaitsevaan Valamon luostariin, jossa meillä oli iltaruokailu ja majoitus. Siellä liittyivät joukkoomme omilla autoillaan etelä-Suomesta tulleet sukulaiset. Luostarissa tutustuimme mm. ikonimaalaukseen ja ortodoksiseen jumalanpalvelukseen luostarin kirkossa. Kauniina kesäiltana kokoontui luostarin pihalle sukuryhmiä, joissa kävi vilkas keskustelu. Aamulla jatkoimme matkaamme Varkauteen, josta meidän piti osata mennä Joroisiin. Eipä hätää, olihan autossa navigaattori. Kuljettaja luotti siihen kuin pukki suuriin sarviinsa. Ajoimme viitostien yli ja jatkoimme matkaa länteen päin. Muutaman kilometrin jälkeen navigaattori neuvoi kääntymään vasemmalle pienelle yksityistielle. Kun olimme ajaneet tätä talojen tietä jonkin matkaa, niin se haarautui kahdeksi vielä pienemmäksi tieksi. Nyt navigaattori oli neuvoton: kumpaa tietä pitäisi jatkaa? Onneksi lähellä oli talo ja isäntä pihalla. Ei muuta kuin häneltä neuvoa kysymään. Eihän siinä auttanut kuin kääntää auto talon pihassa, jossa isäntä ystävällisesti siirsi kopistelutelineen vähän sivummalle. Palasimme viitostielle ja ajoimme sitä etelään Joroisiin, jossa saimme oppaaksemme Anna-Maija Hintikan. |
Koljonvirralla Iisalmessa
|
Ensimmäinen kohteemme Joroisissa oli Frugårdin kartano, joka sijaitsee Saimaan erään lahden, Kotkatlahden rannalla. Kartano on valtakunnallisesti merkittävä kohde kulttuurihistoriallisesti ja kulttuurimaisemallisesti. Tilalla on asuttu jo 1540-luvulla. Everstiluutnantti Anders Erik Munckin leski, Hedvig Juliana Wright, joka oli Kustaa III:n suosikin Adolf Fredrik Munckin äiti, osti tilan vuonna 1781. Hän rakennutti tilalle nykyisen kustavilaistyylisen päärakennuksen. Kartano sai nimem Frugård, Rouvan talo. Nykyisen omistajan suvulla kartano on ollut 210 vuotta. Omistaja Elisabeth Åström asuu kartanossa ympäri vuoden. Meillä oli erityinen kunnia tulla kutsutuksi sisälle kartanoon. Tutustuimme kartanon 1700-luvun kustavilaiseen tyyliin sisustettuihin huoneisiin, kalustoon ja esineisiin. Rouva Elisabeth Åström kertoi meille kartanon historiasta ja nykyisyydestä. Kartanon ylläpito vaatii varoja, joita saadaan maanviljelyksestä ja metsistä. Kartano rakennuksineen ja ulkoalueineen oli erinomaisessa kunnossa. Kiitimme rouva Åströmiä ja luovutimme hänelle Grahn-julkaisun muistoksi käynnistämme. |
Frugårdenin kartanon pihalla. Oppaamme Anna-Maija Hintikka (vas.) keskustelee kartanon omistajan Elisabeth Åströmin kanssa.
|
Seuraava kohteemme Joroisissa oli Muurinkosken
rannalla sijaitseva Joroisten kahakan muistomerkki. Merkin ympäristöä
oli nyt kunnostettu ja merkille johtava tilustie niitetty ja heinät
korjattu. Työt lienee tehnyt sukuseuran pyynnöstä Joroisten
kunta, jonka hoidossa muistomerkki on. Kun yhteiskuva oli otettu ja kahvihammasta
jo pakotti, niin jatkettiin jälleen matkaa.
Päiväkahvit meille tarjottiin oppaamme Anna-Maija Hintikan kotitalon Kuusikon vanhassa pirtissä. Talossa on asunut mm. Runebergin Ukko Lode runon sankarin, eversti Karl Leonard Loden poika. Talo sijaitsee Joroisten keskustassa vanhan tien varressa. Kuusikossa sanoimme näkemiin etelä-Suomesta tulleille sukulaisille ja jatkoimme matkaa taas ilman opasta navigaattoriin luottaen. |
Retken osanottajat Joroisten kahakan muistomerkillä |
Kun kuljettajamme oli tankannut autonsa ja selvitellyt
siinä sivussa pienen kolarin, jossa paikallinen autoilija peruutti
bensa-asemalla linja-automme keulaan, suuntasimme matkamme kohti Kolia.
Kiipesimme Kolin huipulle ja söimme illallisen maisemaravintolassa.
Sitten olikin aika palata kotiin. Tämän kirjoittajalla oli matkalla tilaisuus esitellä kiisteltyä Eevala-Juurikkalahti tietä eli ns. Vesikkotietä Sotkamossa. Siellähän piti olla Juurikkapurossa suojeltu eläin, vesikko. Mutta ei sitä löytynyt, vaikka kuinka tutkittiin. Sen sijaan pyydystettiin suuri määrä minkkejä. Tutkijakin totesi heti alkuun, että ei täällä mitään vesikkoa voi olla, kun on noin paljon minkkejä. Kiitos retken järjestäjille ja kaikille yhteistyökumppaneille! |
Matkalaisia Kolilla |